Antiseptinen teepuu

Teepuu (Melaleuca alternifolia) tunnetaan erityisesti sen antiseptisistä ja antibakteerisista ominaisuuksista. Australian aboriginaalit ovat käyttäneet sitä tuhansia vuosia haavojen, ihoinfektioiden ja hengitystiesairauksien hoitoon.
Nimi teepuu on harhaanjohtava, koska kasvilla ei ole mitään tekemistä teen (Camelia sinensis) kanssa. Nimi jäi elämään kun James Cookin retkikunta vuonna 1770 näki Australian aboriginaalien keittävän kasvin lehdistä teen tapaista juomaa.
Teepuu kasvaa luontaisesti Australian itärannikolla, New South Walesin alueella, jota on asuttanut Bundjialung-kansa. He kutsuvat kasvia nimellä bulam. Bulamia juotiin laimennettuna juomana, mutta sen lehtiä myös murskattiin haavoihin ja hierottiin ihoon suojaksi hyönteisten puremilta ja niiden aiheuttamalta kutinalta.
Murskattuja teepuun lehtiä käytettiin myös yskän ja vilustumisen hoitoon hengittämällä niiden höyryjä. Lisäksi aboriginaalit kertoivat tarinoita "parantavista järvistä". He havaitsivat, että teepuun lehdet, jotka putosivat veteen ja hajosivat, loivat luonnollisen antiseptisen ympäristön, mikä auttoi ihosairauksien hoidossa.
Teepuuöljy saadaan höyrytislaamalla teepuun lehtiä. Eteerinen öljy on yksi voimakkaimmista luonnosta saaduista antiseptisistä aineista. Australialainen kemisti ja farmseutti Arthur Penfold oli yksi ensimmäisistä tutkijoista, joka analysoi teepuuöljyn kemiallista koostumusta 1920-luvulla. Hänen tutkimuksensa vahvisti, että terpineeni-4-oli oli teepuuöljyn tärkein antiseptinen ainesosa. Penfold havaitsi että se oli 11-13 kertaa tehokkaampaa kuin fenoli, joka oli tuohon aikaan kaupallisesti eniten käytetyimpiä antiseptisiä aineita. Teepuun öljy sisältää 35-50% terpineeni-4-olia. Tätä monoterpenoidia esiintyy myös muskottipähkinässä ja katajanmarjassa.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että terpineeni-4-oli on erityisen tehokas stafylokokki- ja streptokokki-bakteereita vastaan, joista osa aiheuttaa ihoinfektioita ja tulehduksia. Se tunkeutuu bakteerien solukalvoihin, heikentää niiden rakennetta ja johtaa solukuolemaan. Se on myös todettu tehokkaaksi Candida-sieniä ja muita hiivatulehduksia vastaan. Teropineeni-4-oli häiritsee sienisolujen kasvua ja estää niiden lisääntymistä. Se vähentää kehon tulehdusreaktioita estämällä sytokiinien (tulehdusta edistävien proteiinien) toimintaa. Terpineeni-4-olia eristetään nykyään teepuuöljystä puhtaana yhdisteenä käytettäväksi lääkinnällisiin ja kosmetiikkatuotteisiin.
Koska teepuuöljy tappaa bakteereja ja sieniä, se auttaa hilseen, päänahan kutinan ja hiivasienten aiheuttamien ongelmien hallinnassa. Se vähentää hilseen määrää ja rauhoittaa kutisevaa, ärtynyttä päänahkaa. Sitä käytetään usein mintun kanssa shampoissa. Mintun mentoli aktivoi päänahan ihon kylmäreseptorit, mikä lievittää kutinaa ja tuo raikkaan tunteen.
Onko teepuuöljy allergisoivaa?
Teepuuöljy on tehokas, mutta se voi aiheuttaa suurina pitoisuuksina yliherkkyyttä ja ärsytystä. Teepuuöljyä tulee aina laimentaa ennen iholle levittämistä, esimerkiksi kookosöljyyn tai jojobaöljyyn. Sellaisenaan se voi aiheuttaa allergisia reaktioita herkällä iholla, joten on suositeltavaa tehdä testi pienelle ihoalueelle ennen käyttöä.
Teepuuöljyssä on yli sata erilaista yhdistettä terpineeni 4-olin lisäksi. Öljyssä on myös sineolia, jota on eukalyptuksessa ja siksi öljy muistuttaa tuoksultaan hieman eukalyptusta. Terpineneeni 4-oli ei ole yleisin tai voimakkain allergeeni teepuuöljyssä. Tutkimuksissa (de Groot & Shmidt, 2016) on pyritty selvittämään öljyssä olevia mahdollisia allergisoivia yhdisteitä. Niitä ovat mm. terpinoleeni, alfa-fellandreeni, askaridoli, alfa-terpineeni ja limoneeni. Terpinoleenia on mm. kannabiksessa, alla-fellandreenia eukalyptuksessa (E. Radianta), askaaridolia boldipuussa, alfa-terpineeniä kardemummassa ja meiramissa ja limoneenia sitruksissa.
Laimennettu ja tuore teepuuöljy aiheuttaa harvoin ärsytystä, mutta ärsytys lisääntyy, jos öljy hapettuu (Hausen et al 1999). Hapetus johtuu liian pitkästä säilytyksestä, pullojen jatkuvasta avaamisesta ja öljyn altistamisesta valolle, lämmölle ja kosteudelle. Teepuuöljy säilyy hapettumatta keskimäärin 1-2 vuotta mutta voi hapettua jo 3 kk jälkeen. Jos öljy muuttuu tummaksi tai tuoksu epämiellyttäväksi, ovat ne merkkejä hapettumisesta.
Ari Turunen
VTL Ari Turunen on kirjoittanut tuoksujen ja eteeristen öljyjen historiaa ja kemiaa käsittelevän kirjan "Tuoksujen atlas" (Aula, 2021). Hänen seuraava kirjansa "Rohtojen atlas" käsittelee lääkeaineita ja alkaloideja.
LÄHTEET:
Ambrogio F, Foti C, Cazzato G, Mortato E, Mazzoccoli S, De Caro AP, Cassano N, Vena GA, Calogiuri G, Romita P. Spreading Allergic Contact Dermatitis to Tea Tree Oil in an Over-the-Counter Product Applied on a Wart. Medicina. 2022; 58(5):561. https://doi.org/10.3390/medicina58050561
Butler, K., & McIlwraith, P. Garihma (to Care for): Examining Recent Media Coverage of Bulam (Tea Tree) through a Cultural Lens. M/C Journal, 2023 26(4). https://doi.org/10.5204/mcj.2982
Cordeiro L, Figueiredo P, Souza H, Sousa A, Andrade-Júnior F, Medeiros D, Nóbrega J, Silva D, Martins E, Barbosa-Filho J, et al. Terpinen-4-ol as an Antibacterial and Antibiofilm Agent against Staphylococcus aureus. International Journal of Molecular Sciences. 2020; 21(12):4531. https://doi.org/10.3390/ijms21124531
de Groot A.C., Schmidt E. Tea tree oil: Contact allergy and chemical composition. Contact Derm. 2016;75:129–143. https://doi.org/10.1111/cod.12591
Hausen B.M., Reichling J., Harkenthal M. Degradation products of monoterpenes are the sensitizing agents in tea tree oil. Contact Derm. 1999;10:68–77.https://doi.org/10.1016/S1046-199X(99)90002-7Sisältö